Ristiäiset
Syntynyt lapsi on suuri lahja vanhemmille ja koko suvulle. Seurakunta onnittelee teitä uudessa ja ihmeellisessä elämänvaiheessa. Lapsi tarvitsee kaikkea hyvää ja kaunista. Kaste on Jumalan lahja, joka kantaa läpi elämän.
Miksi ristiäiset?
Ristiäiset eli kastejuhla on iloinen kirkollinen juhla. Juhlan tärkein asia on uusi pieni ihminen.
Kaste on paras lahja, jonka vanhemmat voivat antaa lapselleen. Kasteessa lapsi saa Jumalan rakkauden ja hänestä tulee oman alueensa seurakunnan jäsen. Usein lapsen nimi kuullaan ensimmäistä kertaa ristiäisissä.
Ristiäisiin kokoontuvat vauvan läheiset. He ovat ihmisiä, jotka kulkevat lapsen rinnalla ja tukevat häntä elämässä. Ristiäisiin osallistuminen on monelle tärkeä ja ikimuistoinen hetki.
Juhlapäivä
Ristiäisjuhla voi olla pienimuotoinen tai suurempi tilaisuus. Se voidaan pitää kotona, mummolassa, kirkossa tai jossakin muussa teille tärkeässä paikassa.
Ristiäisjuhlaan ei liity lapsen kastamisen lisäksi muita pakollisia osia. Toisille ristiäisiin liittyy suvun perinteitä, toiset taas haluavat tehdä juhlasta omannäköisensä.
On tärkeää, että juhla suunnitellaan teidän näköiseksenne. Kaikkea ei tarvitse tehdä itse. Voitte järjestää kastetilaisuuden sekä juhlan myös seurakunnan tiloissa. Apua kannattaa pyytää ja ottaa vastaan – esimerkiksi sukulaisilta, ystäviltä tai seurakunnalta.
Kastepappi kuuntelee toiveitanne, jotta juhla tuntuisi juuri teidän näköiseltänne ja jäisi lämpimänä muistona mieleen. Kastetoimitus ja kastejuhlatila sekä pappi ovat maksuttomia.
Sopivan musiikin juhlaan saa valita itse. Kastetilaisuuden virsiin voi tutustua esimerkiksi Virsikirja.fi:n Ristiäiset-osiossa
Mistä asioista ristiäiset koostuvat?
Kastejuhlan järjestämiseen ei ole olemassa virallisia ohjeita. Tässä kuitenkinkin vinkkilista avuksi ja tueksi helpottamaan ristiäisten suunnittelua.
Ristiäispäivästä sopiminen
Vauvan syntymän jälkeen saat postia Lahden aluekeskusrekisteristä tai Digi- ja väestötietovirastosta (DVV).
Ristiäisten ajasta ja paikasta voi sopia kirkkoherranviraston kanssa p. 03 859 2510. Samalla sovitaan kuka papeista tulee kastamaan. Ristiäispäivä on useimmiten sunnuntai, mutta muinakin päivinä voi kasteen toimittaa. Heinolassa ristiäiset pidetään usein kotona, isovanhempien luona tai seurakunnan tiloissa.
Ristiäisiin sopivia seurakunnan tiloja ovat kirkot, seurakuntatalot ja Vanha pappila. Kastetoimitus seurakunnan tiloissa on aina maksuton. Jos kahvitilaisuus halutaan järjestää seurakunnan tilassa kasteen yhteydessä, ei tilavuokraa peritä seurakuntamme jäseniltä.
Vauvan nimi tulee ilmoittaa Digi- ja väestötietoviraston rekisteriin kolmen kuukauden kuluessa syntymästä. Usein ristiäiset pidetään ennen sitä. Kasteen jälkeen pappi toimittaa lapsen nimi- ja kastetiedot eteenpäin tallennettavaksi kirkon ja viranomaisten rekisteriin.
Kastaa voidaan myös myöhemmin. Tässä tilanteessa vanhempien tulee itse ilmoittaa vauvan nimitieto Digi- ja väestötietovirastoon kolmen kuukauden kuluessa syntymästä. Lue lisää Digi- ja väestötietoviraston verkkosivuilta.
Papin tapaaminen
Kastetoimitukseen sovittu pappi ottaa perheeseen yhteyttä ennen kastetta. Hänen kanssaan sovitaan kasteen käytännön järjestelyistä ja voidaan keskustella myös kasteen merkityksestä tai muista perhettä sekä elämää koskevista kysymyksistä.
Vanhemmat saavat kotiin lapsen tietojen ilmoittaminen -lomakkeen joko seurakunnasta, silloin kun lapsen äiti on seurakunnan jäsen tai Digi- ja väestötietovirastosta jos äiti ei kuulu evankelis-luterilaiseen seurakuntaan. Lomakkeeseen merkitään lapsen sukunimi, etunimet ja äidinkieli. Lomakkeen kääntöpuolella on nimiä koskevia ohjeita. Kummien tiedot täyttää kasteen toimittava pappi, jolle lomake annetaan kastekeskustelun yhteydessä.
Kastettavalla tulee olla ainakin yksi kummi, joka on konfirmoitu, evankelis-luterilaista uskoa tunnustavan kirkon jäsen. Kummina voi lisäksi olla evankelis-luterilaisen kirkon toimittaman kasteen hyväksyvän kristilliseen kirkkoon tai kristilliseen uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluva henkilö.
Kastetulle kirkon jäsenelle voidaan pyynnöstä kasteen jälkeen lisätä enintään kaksi kummia. Päätöksen kummin lisäämisestä tekee lapsen huoltajien tai aikuisen kastetun omasta hakemuksesta sen seurakunnan kirkkoherra, jonka jäsen kastettu on.
Jos kastettavalla on vain yksi kummi, tulee paikalla olla myös yksi todistaja. Ehdotonta ikärajaa kasteen todistajalle ei ole, mutta olisi hyvä, jos hän olisi vähintään 15-vuotias.
Lomakkeessa kysytään myös, saadaanko tieto kasteesta julkaista jumalanpalveluksessa, lehdessä, seurakunnan verkkosivuilla ja saadaanko kastetun nimi liittää Heinolan kirkossa olevaan kastepuuhun.
Vauvan nimi
Lapselle saa antaa nimilain mukaan enintään neljä etunimeä. Nimessä saa näkyä persoonallisuus ja luovuus, mutta sen tulee täyttää etunimelle asetetut edellytykset.
Nimiehdotuksiin voi tutustua esimerkiksi Nimipalvelusta, jossa on tietoa suosituista nimistä eri vuosina.
Vanhemmat saavat itse päättää, milloin he kertovat vauvan nimen.
Kastepuku
Vauvalle voi hankkia kastemekon. Monissa suvuissa kastemekko kulkee perintönä vauvalta toiselle. Kastemekon voi myös lainata seurakunnasta. Kastemekon lainasta sovitaam papin kanssa.
Kastemekko ei kuitenkaan ole ristiäisissä välttämättömyys. Vauvan voi pukea kasteelle yhtä hyvin myös omiin vaatteisiinsa.
Kastepöytä
Jos kaste toimitetaan muualla kuin seurakunnan tiloissa on tilaisuutta varten hyvä varata pöytä, jolle asetetaan kastemalja. Kastevedeksi käy lämmin hanavesi, ja lapsen pään kuivaamista varten on hyvä varata pieni liina.
Pappi tuo mukanaan kastekynttilän.
Kummit
Kastettavalla lapsella pitää olla vähintään yksi kirkkoon kuuluva, konfirmoitu kummi. Ylärajaa kummien määrällä ei ole. Kummina voi olla useammalle lapselle.
Kummi on lapselle tärkeä ystävä ja turvallinen aikuinen. Kummius rakentuu pienistä asioista: yhteisestä ajasta, muistamisesta ja luottamuksesta.
Ristiäisjuhla
Ristiäiset järjestetään vauvan ehdoilla. Ei haittaa, jos vauva itkee tai tulee nälkä. Kastetilaisuus voidaan keskeyttää hetkeksi, jos vauva tarvitsee taukoa.
Ristiäiset alkavat virrellä tai jollain muulla musiikilla. Pappi aloittaa tilaisuuden siunauksella. Sen jälkeen vanhemmat kertovat vauvan nimen tai pappi kertoo sen heidän puolestaan. Nimen sanominen tarkoittaa, että lapsi kutsutaan nimeltä seurakunnan jäseneksi.
Ennen kastetta pappi kysyy vanhemmilta, haluavatko he, että lapsi kastetaan kristilliseen uskoon. Pappi voi myös vain todeta asian vanhempien kanssa sovitulla tavalla. Pappi kysyy vanhemmilta ja kummeilta, haluavatko he kasvattaa lasta kristillisessä uskossa. Tämän jälkeen pappi tekee ristinmerkin lapsen otsaan ja kaikki rukoilevat lapsen puolesta.
Rukouksen jälkeen pappi pitää puheen. Pappi ottaa siihen mukaan asioita, joista on keskustellut vanhempien kanssa ennen kastetta.
Kasteen yhteydessä saatetaan lukea Psalmi 139. Siinä muistutetaan, että jokainen ihminen on Jumalan silmissä ainutlaatuinen ja arvokas. Myös vauva on suuri ihme.
Varsinainen kaste tapahtuu kastemaljan äärellä. Siihen on laitettu vettä ennen tilaisuutta. Vauva voi olla sylissä kummilla, vanhemmalla tai muulla aikuisella. Pappi kaataa kädellä vettä vauvan päähän kolme kertaa ja sanoo: ”Minä kastan sinut Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.”
Tämän jälkeen pappi, vanhemmat ja kummit siunaavat lapsen asettamalla kädet hänen päänsä päälle.
Kasteen jälkeen voidaan sytyttää kastekynttilä. Lopuksi rukoillaan yhdessä ja lauletaan usein vielä virsi.
Juhlaan voi lisätä lauluja, soittoa tai runoja. Kukat, kynttilät ja koristeet tuovat juhlaan tunnelmaa, mutta ne eivät ole pakollisia.
Kastettavalle lapselle voi kirjoittaa elämänohjeita tai piirtää muistoja tilaisuuden aikana. Kastevedestä voi tehdä muiston kaatamalla sen johonkin tärkeään paikkaan, esimerkiksi pihapuun juurelle.
Vanhempien luvalla ripustetaan Heinolan kirkossa olevaan kastepuuhun kastelintu, jossa on kastetun nimi ja kastepäivä. Kastelintu luovutetaan perheelle vuosittain järjestettävässä tilaisuudessa. Kastetun nimitieto luetaan seuraavana sunnuntaina kirkossa, laitetaan tiedotukseen seurakunnan verkkosivuille ja paikallislehteen, jos vanhemmat antavat siihen luvan.
-
Kirkkoherranvirasto
Avoinna ma-pe klo 9-12, puhelinpalvelu klo 9-15.
Aukioloaikojen muutoksista infoa puhelinvaihteessa.
Kaste kaikenikäisille
Kasteelle voit tulla minkä ikäisenä tahansa.
Alle 12-vuotias lapsi voidaan kastaa ja liittää kirkon jäseneksi, jos hänen vanhempansa tai huoltajansa on kirkon jäsen. Kaste edellyttää huoltajien suostumusta. 12–14-vuotiaan lapsen kastamiseen tarvitaan huoltajien ja kastettavan kirjallinen suostumus.
Kirkkoon kuulumatonkin nuori voi osallistua rippikouluun yhdessä toisten nuorten kanssa. Jos hän haluaa rippikoulun jälkeen liittyä kirkon jäseneksi, hänet kastetaan ennen konfirmaatiota. 15 vuotta täyttänyt lapsi voi itse liittyä kirkon jäseneksi huoltajien kirjallisella suostumuksella.
Myös aikuisena voi tulla kastettavaksi. Ennen kuin aikuinen kastetaan, pappi käy hänen kanssaan läpi kirkon uskoon, oppiin ja perinteisiin liittyviä asioita. Tätä kutsutaan aikuisrippikouluksi. Kaikki seurakunnat järjestävät pyydettäessä aikuisrippikoulun joko yksityisesti tai ryhmässä. Aikuisen ns. yksityisrippikoulusta voi sopia suoraan seurakunnan pappien kanssa.
Nuoren ja aikuisen kaste toimitetaan kirkossa, kotona tai muussa sopivassa paikassa. Toimituksessa tulee olla läsnä vähintään kaksi todistajaa. Todistajat voivat olla kummit tai toinen kummi ja toinen joku muu paikalla oleva henkilö. Ehdotonta ikärajaa kasteen todistajalle, kuten ei kummillekaan ole, mutta olisi hyvä jos hän olisi vähintään 15 vuotias. Kastettava pukeutuu yleensä valkoiseen albaan. Hän tunnustaa kasteen yhteydessä kirkon uskon lausumalla uskontunnustuksen yhdessä muiden kanssa.
