Rippikoulu

Rippikoulun voi käydä eri tavoilla, kuten leirillä, päivä- ja iltatoteutuksena tai yksityisrippikouluna.

Tavallisin tapa on leiririppikoulu. Leiripäivinä tehdään erilaisia tehtäviä ja ollaan paljon yhdessä. Iltaisin on ohjelmaa, lauletaan, pelataan ja syödään hyvin.

Rippikoulussa on mukana pappi, nuorisotyönohjaaja ja muita seurakunnan työntekijöitä. Lisäksi mukana on isosia, eli vanhempia nuoria, jotka auttavat ja opastavat sekä toimivat pienryhmien ohjaajina. Heiltä voi oppia paljon.

Rippikoulu on mahdollista käydä myös muualla kuin omassa kotiseurakunnassa. Esimerkiksi kristilliset järjestöt järjestävät rippikouluja eri puolella Suomea.

Useimmat suomalaiset nuoret käyvät rippikoulun sinä vuonna, kun he täyttävät 15 vuotta. Rippikoulun käy joka vuosi yli 70 % 15-vuotiaista. Rippikouluun osallistuminen on vapaaehtoista.

Jos nuori on aloittanut koulun jo 6-vuotiaana, hän voi halutessaan käydä rippikoulun samaan aikaan luokkakavereiden kanssa. Toki rippikoulun voi käydä vuotta myöhemminkin.

Rippikouluun ovat kaikki tervetulleita. Jos nuorta ei ole kastettu, hänet voidaan kastaa rippikoulun aikana. Jos nuori on kastettu, mutta ei kuulu kirkkoon, hän voi halutessaan liittyä kirkon jäseneksi.

Mikäli nuori ei halua liittyä kirkkoon tai häntä ei kasteta, häntä ei konfirmoida. Tästä huolimatta nuori on tervetullut osallistumaan konfirmaatiomessuun. Nuori, jota ei konfirmoida, saa todistuksen ja merkinnän rippikoulun käymisestä. Tämä otetaan huomioon, mikäli kirkkoon liittyminen on ajankohtaista myöhemmässä vaiheessa elämää.

Kaikilla nuorilla on oikeus osallistua rippikouluun. Seurakunta haluaa, että jokainen nuori saa hyvän ja turvallisen kokemuksen rippikoulusta – lähtötilanteesta tai tarpeista riippumatta.

Kaikki oppivat eri tavalla, ja se otetaan huomioon rippikoulussa. Vaikka leiririppikoulu on yleisin tapa, se ei sovi kaikille. Pienempi ryhmä voi joskus olla parempi vaihtoehto. Siellä voi olla helpompi oppia ja jutella toisten kanssa.

Esimerkiksi kehitysvammaisille nuorille järjestetään pienryhmä­ripareita, joissa käytetään selkokieltä tai kuvia apuna. Viittomakielisille nuorille järjestetään rippikoulu viittomakielellä. Joskus nuorelle sopii parhaiten yksityisopetus yhdessä papin kanssa, omaan tahtiin.

Jos haluat erilaista tai erityistä tukea rippikouluun, ota ajoissa yhteyttä oman seurakunnan rippikoulupappiin. Silloin ehditte yhdessä löytää parhaan tavan käydä rippikoulu.

Rippikouluun ilmoittaudutaan rippikoulua edeltävänä syksynä. Voit kysyä lisää omasta seurakunnasta tai kirkon järjestöistä, jotka rippikouluja järjestävät.

Rippikoulun voi käydä myös aikuisena. Kaikki seurakunnat järjestävät pyydettäessä aikuisrippikoulun joko yksityisesti tai ryhmässä.

Rippikoulu päättyy konfirmaatioon. Konfirmaation jälkeen nuori saa:

• toimia kastettavan lapsen kummina
• asettua ehdokkaaksi seurakuntavaaleissa, kun täyttää 18 vuotta
• voi mennä kirkossa naimisiin (tähän riittää myös pelkkä rippikoulu)
• osallistua itsenäisesti ehtoolliselle.

Heinolassa isoskoulutuksessa olevat nuoret kirjoittivat saaneensa rippikoulusta mm. seuraavia asioita:

• Uusia ystäviä
• Kivoja kokemuksia ja paljon hyviä ja hauskoja muistoja
• Uutta näkökulmaa elämään ja uskoon
• Paremman yhteyden Jumalaan
• Ymmärrystä Raamatusta
• Rippiristin, Raamatun ja todistuksen

Nuorta kannattaa juhlia. Yksi etappi monen nuoren elämässä on rippikoulun päättäminen, jonka jälkeen kirkossa järjestetään konfirmaatiomessu. Lisäksi kotona voidaan järjestää rippijuhlat nuoren toiveiden mukaisesti.

Lue lisää rippijuhlasta

Rippikoulussa tavoitellaan ennen kaikkea kristinuskon tärkeiden asioiden ymmärtämistä. Niiden ulkoa osaaminen ei tarkoita pakolla pänttäämistä. Ulkoa osaaminen voi olla esimerkiksi sitä, että osaa lausua uskontunnustuksen yhdessä muiden kanssa.

Ulkoa opeteltavat tekstit ovat osa sitä kokonaisuutta, jolla rippikoulu varustaa nuoria elämään kristittyinä maailmassa ja liittymään seurakunnan jumalanpalveluselämään.

Kaikille yhteisiä opeteltavia sisältöjä ovat:

• Apostolinen uskontunnustus
• Isä meidän -rukous
• Kymmenen käskyä (2 Moos.20:2-17; 5:6–21)
• Pienoisevankeliumi (Joh. 3:16): “Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän.”

Rippikoulussa tutustutaan Raamattuun, katekismukseen ja virsikirjaan. Yllä olevien ulkoläksyjen lisäksi käydään läpi myös esimerkiksi seuraavat kristinuskon ydinkohdat Raamatusta:

• Rakkauden kaksoiskäsky (Matt. 22:37–40)
• Kastekäsky (Matt. 28: 18–20)

Rippikoulussa luetaan Raamattua, rukoillaan ja osallistutaan jumalanpalveluksiin. Rukous- ja hartaushetket kuuluvat luontevasti rippikoulun päiviin.

Tärkeää on, että hengellisyys rippikoulussa on turvallista ja monipuolista. Tarkoituksena on, että nuori voi löytää oman tapansa rukoilla ja osallistua jumalanpalveluselämään – myös rippikoulun jälkeen. Rukous ja usko voivat olla osa jokapäiväistä elämää.

Yhteisesti lausuttavat uskontunnustus, Isä meidän -rukous ja Herran siunaus yhdistävät nuoren kirkon yhteiseen jumalanpalveluselämään.

Nuoret osallistuvat itse rippikoulun hartauksien suunnitteluun ja toteutukseen. Yhdessä tekemällä nuori voi huomata, miten merkityksellisiä hiljaiset ja rauhalliset hetket voivat olla.

Rippikoulussa hartaushetket liittyvät myös elämän isoihin kysymyksiin, joita rippikoulussa pohditaan muutenkin.

Musiikki on tärkeä osa rippikoulua. Se kuuluu jumalanpalveluksiin, mutta myös muihin hetkiin leirillä. Laulamalla tai soittamalla nuori voi tuntea Jumalan läheisyyttä, jakaa tunteitaan ja olla osa yhteisöä.

Leirimuotoista rippikoulua mietittäessä on tärkeää pohtia yhdessä huoltajan kanssa osallistumista leirivalmiuden näkökulmasta. Leirivalmiuteen vaikuttavia tekijöitä ovat esimerkiksi oma jaksaminen, terveydentila tai oman sairauden hoito ja oma tai perheen elämäntilanne.

Leirivalmiuteen kuuluu se, että pystyy toimimaan isossa ryhmässä, sitoutumaan yhteisiin sääntöihin sekä omalta osaltaan pitämään hyvää ilmapiiriä yllä. Lisäksi Heinolan seurakunnan leireillä nuoren tulee pystyä majoittumaan samaan huoneeseen useamman nuoren kanssa.

Kaikki tieto nuoren elämäntilanteesta, jaksamisesta, mahdollisesta kiusaamisesta, terveydentilasta tai lääkityksestä auttaa meitä ottamaan paremmin huomioon nuoren jaksamisen. Pyrimme luomaan rippikoulusta mahdollisimman hyvän ja turvallisen kokemuksen kaikille. Tarkoituksena on mahdollistaa jokaisen rippikoulun käyminen.

Kysymme rippikoulun ilmoittautumislomakkeessa nuoren leirivalmiudesta. Mikäli leirivalmius mietityttää, kannattaa olla yhteydessä rippikoulusta vastaaviin työntekijöihin Hendeen tai Markoon.

Kaikki seurakunnan järjestämä toiminta on päihteetöntä. Tupakointi, nuuska ja muut nikotiinituotteet, alkoholi ja huumeet eivät kuulu rippikouluun. Lisäksi nuorten toiminnassa ei sallita energiajuomia tai energianuuskia. Noudatamme seurakunnan rippikoulu- ja nuorisotyön päihdeohjelmaa, jonka mukaan seurakunnan työntekijöiden on puututtava päihde-epäilyihin. Osallistumalla toimintaan sitoudut seurakunnan päihdeohjelmaan.

Osallistumalla rippikoulu- ja nuorisotyöhön sitoutuu noudattamaan seurakunnan turvallisemman tilan periaatteita. Periaatteet on luotu ja niitä päivitetään yhdessä isosten kanssa. Periaatteet eivät ole täydellinen kuvaus turvallisemmasta tilasta, vaan riittävän hyvä ilmaus sille, että toiminnassamme kunnioitetaan moninaisuutta ja jokaisen henkilökohtaista tilaa.

Periaatteisiin sisältyy se, ettei toiminnassa hyväksytä rasistista eikä muutoinkaan toista halventavaa, loukkaavaa tai epäasiallista käytöstä. Toiminnassamme ei hyväksytä fyysistä, henkistä, sosiaalista tai hengellistä väkivaltaa. Asiattomaan käytökseen on puututtava. Periaatteiden taustalla on ajatus siitä, että aina voi oppia yhä paremmaksi kommunikoijaksi ja tiedostamaan omien olettamusten, asenteiden, valintojen ja käytöksen vaikutusta muihin.

Jos kohtaat seurakunnan toiminnassa epäasiallista käytöstä, ole yhteydessä kasvatuksen pappi Hendeen.

Turvallisemman tilan periaatteet:

• Osallistu ja ole läsnä
• Puutu epäasialliseen käytökseen asiallisesti
• Pyydä anteeksi, kun on tarvetta
• Älä anna oletusten vaikuttaa
• Kunnioita toisen mielipiteitä
• Kuuntele muita
• Älä painosta