Mitä köyhyydellä tarkoitetaan?
Tietopaketti köyhyydestä. Mitä köyhyydellä tarkoitetaan ja miten se ilmenee yhteiskunnassa? Keitä köyhyys koskee Suomessa?
Köyhyydellä tarkoitetaan tilaa, jossa ihmisellä tai perheellä ei ole riittävästi resursseja, kuten rahaa tai muita välttämättömiä aineksia, elääkseen kohtuullista elämää. Köyhyys voi olla suhteellista, eli se voi vaihdella eri yhteiskunnissa ja kulttuureissa. Suhteellinen köyhyys on huono-osaisuutta verrattuna muun väestön elintasoon: köyhäksi määrittyvät ne, joilla ei ole resursseja saavuttaa kussakin yhteiskunnassa riittäväksi minimiksi määriteltyä elintasoa. Suhteellinen köyhyys mielletään usein aineelliseksi puutteeksi, joka haittaa ihmisen sosiaalista toimintakykyä, mahdollisuutta osallistua ja kuluttaa yhteiskunnassa yleisesti odotetulla tavalla.
Köyhyys voi olla myös absoluuttista, jolloin se tarkoittaa, että henkilö ei saavuta tiettyjä elämän perusedellytyksiä. Absoluuttinen köyhyys vaarantaa biologisten perustarpeiden tyydyttymisen ja fyysisen toimintakyvyn.
Köyhyyden muotoja
Aineellinen köyhyys tarkoittaa puutetta perustarpeista, kuten ruoasta, vaatteista, asunnosta ja muista elämiseen tarvittavista resursseista. Tämä voi ilmetä monin tavoin. Ihmiset saattavat kärsiä aliravitsemuksesta tai heillä ei ole varaa ostaa riittävästi ravitsevaa ruokaa. Aineellinen köyhyys voi johtaa siihen, että ihmiset elävät epäterveellisissä tai vaarallisissa olosuhteissa, tai heillä ei ole vakituista asuntoa lainkaan. Köyhyys voi tarkoittaa myös sitä, että ihmisillä ei ole varaa ostaa tarpeeksi vaatteita tai että vaatteet ovat huonokuntoisia. Aineellinen köyhyys voi estää pääsyn terveydenhuoltoon, mikä voi johtaa hoitamattomiin sairauksiin ja heikentyneeseen terveyteen. Köyhyys voi rajoittaa mahdollisuuksia koulutukseen, mikä vaikuttaa pitkällä aikavälillä ihmisten elämänlaatuun ja työllistymismahdollisuuksiin. Aineellinen köyhyys on monimutkainen ongelma, joka voi johtua useista tekijöistä, kuten taloudellisista olosuhteista, sosiaalisista rakenteista ja poliittisista päätöksistä.
Taloudellinen köyhyys viittaa alhaiseen tulotasoon, joka ei riitä kattamaan elinkustannuksia. Taloudellinen köyhyys voi johtua työttömyydestä, alhaisista palkoista tai muista taloudellisista vaikeuksista. Taloudellinen köyhyys tarkoittaa tilannetta, jossa yksilö tai perhe ei saa tarpeeksi tuloja kattamaan peruselämiseen liittyviä kustannuksia, kuten ruokaa, asumista, terveydenhuoltoa ja koulutusta. Taloudellinen köyhyys voi aiheuttaa stressiä ja ahdistusta, mikä vaikuttaa henkiseen hyvinvointiin.
Sosiaalinen köyhyys liittyy eristyneisyyteen ja sosiaalisten suhteiden puutteeseen. Sosiaalinen köyhyys voi johtaa yksinäisyyteen ja yhteisön tuen puutteeseen. Sosiaalinen köyhyys viittaa tilanteeseen, jossa ihmiset kokevat puutetta myös sosiaalisesti. Tämä voi tarkoittaa eristyneisyyttä, heikkoja sosiaalisia suhteita tai vaikeuksia osallistua yhteiskunnan toimintaan. Sosiaalinen köyhyys voi vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin ja elämänlaatuun merkittävästi. On tärkeää tukea ihmisiä, jotka kokevat sosiaalista köyhyyttä, jotta he voivat löytää yhteyksiä ja mahdollisuuksia osallistua yhteisöön.
Koulutuksellinen köyhyys tarkoittaa puutetta koulutuksessa ja tiedoissa, mikä voi rajoittaa mahdollisuuksia työllistymiseen ja taloudelliseen menestykseen. Koulutuksellinen köyhyys tarkoittaa tilannetta, jossa yksilö tai ryhmä ei saa riittävää koulutusta tai oppimismahdollisuuksia, mikä voi johtaa heikompaan sosiaaliseen ja taloudelliseen asemaan. Tämä voi johtua monista tekijöistä, kuten taloudellisista esteistä, heikosta koulutusjärjestelmästä tai sosiaalisista ja kulttuurisista esteistä. Koulutuksellinen köyhyys voi vaikuttaa elämänlaatuun ja mahdollisuuksiin tulevaisuudessa. On tärkeää, että yhteiskunta pyrkii vähentämään tätä köyhyyttä tarjoamalla parempia koulutusmahdollisuuksia kaikille.
Kulttuurinen köyhyys viittaa siihen, että ihmisillä ei ole pääsyä kulttuurisiin resursseihin, kuten taiteeseen, kulttuuritapahtumiin tai koulutukseen, mikä voi rajoittaa heidän elämänlaatuaan Kulttuurinen köyhyys voi vaikuttaa ihmisten elämänlaatuun ja mahdollisuuksiin osallistua yhteiskuntaan. On tärkeää edistää kulttuurista saavutettavuutta, jotta kaikilla olisi mahdollisuus nauttia kulttuurista ja sen tarjoamista eduista.
Psykologinen köyhyys voi tarkoittaa henkistä ja emotionaalista hyvinvointia, joka on heikentynyt köyhyyden vuoksi. Se voi ilmetä masennuksena, ahdistuksena tai toivottomuutena.Psykologinen köyhyys viittaa siihen, miten taloudellinen köyhyys voi vaikuttaa ihmisen mielentilaan, ajattelutapoihin ja käyttäytymiseen. Se voi ilmetä esimerkiksi heikentyneenä itsetuntona, toivottomuutena tai kyvyttömyytenä nähdä tulevaisuuden mahdollisuuksia. Psykologinen köyhyys voi myös vaikuttaa päätöksentekoon ja sosiaalisiin suhteisiin, mikä voi luoda kierrettä, jossa köyhyys ja sen aiheuttamat psykologiset vaikutukset vahvistavat toisiaan. On tärkeää tunnistaa ja käsitellä näitä vaikutuksia, jotta voidaan tukea ihmisiä, jotka kamppailevat taloudellisten vaikeuksien kanssa
Köyhyyden muodot voivat esiintyä yhdessä ja vaikuttaa toisiinsa, mikä tekee köyhyyden torjunnasta monimutkaista. Sen torjumiseksi tarvitaan laaja-alaisia toimenpiteitä, kuten sosiaaliturvaa, koulutusmahdollisuuksia ja työllistämisohjelmia.
Keitä köyhyys koskee?
Asumisen kalleus on yksi keskeinen toimeentulovaikeuksien syy. Etenkin vuokralla asuvat ja pienituloiset maksavat asumisestaan suhteessa muita enemmän.
Digisyrjäytyminen ja köyhyys kietoutuvat yhteen. Paitsi kaupalliset palvelut myös ihmisille usein elintärkeät julkiset palvelut ovat yhä enemmän digipalveluita. Kaikki eivät kuitenkaan pysty niitä käyttämään.
Sosiaalietuuksien alikäyttö lisää köyhyyttä. Jos ihminen ei vaikeassa tilanteessa hae tukea, hänen riskinsä syrjäytyä kasvaa.
Naisia köyhdyttävät miehiä alempi palkkataso, suurempi hoivavastuu ja se, että he ovat miehiä useammin pätkä- tai osa-aikatöissä.
Yksinasuvat ovat useammin köyhyys- tai syrjäytymisriskissä kuin puolison kanssa asuvat.
Omaishoitajuus on köyhyysriski. Perheenjäsenen sairastuminen voi ylittää perheen taloudellisen kantokyvyn ja syrjäyttää omaishoitajan työelämästä.
Vangit ovat yksi huono-osaisimpia ja köyhimpiä ryhmiä yhteiskunnassa. Heille on kasaantunut sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia, kuten pitkäaikaissairauksia ja päihdeongelmia.
Suomessa on yhä enemmän ihmisiä, joiden palkka ei tahdo riittää elämiseen. Niin sanottuja työssäkäyviä köyhiä on arviolta 200 000. Monella on pieni palkka. Useat tekevät osa-aikatyötä, eivätkä saa lisätunteja, vaikka olisivat valmiita niitä tekemään. Työssäkäyvien köyhyyden taustalla on epäsäännöllisiä ja epävarmoja työsuhteita, kuten pätkä- ja vuokratyösuhteita sekä itsensä työllistämistä. (Köyhyysvahti 2023)
Yksinhuoltajat saattavat kohdata taloudellisia haasteita, erityisesti jos heillä on useita lapsia.
Työttömyys voi johtaa taloudellisiin vaikeuksiin, ja pitkäaikaistyöttömyys voi lisätä köyhyyden riskiä.
Alhaiset eläkkeet voivat aiheuttaa taloudellista ahdinkoa, erityisesti niille, joilla ei ole muita tuloja.
Maahanmuuttajataustaiset henkilöt voivat kohdata haasteita työmarkkinoilla ja integroitumisessa, mikä voi johtaa köyhyyteen.
Köyhyys voi vaikuttaa lapsiin ja nuoriin, mikä voi heikentää heidän mahdollisuuksiaan koulutuksessa ja sosiaalisessa osallistumisessa.
Vammaiset voivat kohdata esteitä työelämässä ja saada vähemmän tuloja, mikä voi johtaa köyhyyteen.
Köyhyyttä koskevia lukuja Suomessa
• 2021 köyhyys- tai syrjäytymisriskissä noin 894 000 henkilöä, 16,3 prosenttia väestöstä.
• 2021 pienituloisissa kotitalouksissa noin 719 000 henkilöä, 13,2 prosenttia väestöstä. Pienituloisuuden raja yhden hengen taloudelle noin 1 350 euroa kuukaudessa.
• 2021 pienituloisissa kotitalouksissa 121 800 lasta.
• 2021 pitkittyneesti pienituloisia 421 600.
• 2022 minimibudjettimittarilla köyhien osuus väestöstä 7,3 prosenttia.
• 2022 6,1 prosentilla kaikista kotitalouksista oli vaikeuksia tai suuria vaikeuksia saada tulot riittämään pakollisiin menoihin.
• 2022 toimeentulotukea sai vuoden aikana 405 000 henkilöä, 7,2, prosenttia väestöstä.
• 2021 noin 105 000 ihmistä 1,9 prosenttia kotitalousväestöstä kuului kotitalouteen, jossa esiintyi vakavaa aineellista ja sosiaalista puutetta.
• Ruoka-apuun turvautuu vuosittain 100 000–200 000 henkilöä. Välillisesti avunsaajia on enemmän, koska ruoka-avusta hyötyvät myös esimerkiksi perheenjäsenet. Apua hakemassa on viime vuosina käynyt viikoittain noin 20 000 henkilöä. Korona-aikana asiakasmäärien arvioidaan kaksin- tai kolminkertaistuneen.
• 8/2022 työttömiä työnhakijoita 239 100, joista pitkäaikaistyöttömiä 92 300.
• 8/2023 työttömiä työnhakijoita 249 500, joista pitkäaikaistyöttömiä 90 800.
• 2022 asunnottomana 3 686 yksinelävää asunnotonta, pitkäaikaisasunnottomia 1 133, asunnottomia perheitä ja pariskuntia 155.
(Köyhyysvahti 2023)
Suomen köyhyysvastaisen verkoston EAPN-Finin raportin mukaan vuonna 2022 Suomessa köyhyys- tai syrjäytymisriskissä oli neljänneksi vähiten ihmisiä kaikista EU-maista. Vaikka Suomi on kansainvälisten vertailujen perusteella vähäisen köyhyyden maa ja YK:n onnellisuusindeksin perusteella maailman onnellisimpien ihmisten maa, yli 15 prosenttia ihmisistä elää köyhyys- tai syrjäytymisriskissä: joutuu pienituloisena ponnistelemaan päivittäin saadakseen rahat riittämään ihmisarvoiseen elämään. (Köyhyysvahti 2023)
EAPN-Finin mukaan köyhien ihmisten perusoikeudet tulee Suomessa turvata, köyhyys ja huono-osaisuus eivät saa lisääntyä. Köyhyyttä kokeneiden osallisuutta yhteiskunnassa tulee vahvistaa. (Köyhyysvahti 2024).
Lähteet
Köyhyysvahti. Suomen köyhyysraportti 2023
Köyhyysvahti. Suomen köyhyysraportti 2024
