”Avun pyytämisessä ei ole mitään hävettävää”
Talous- ja velkaneuvoja Sirpa Paanasen haastattelu
Sirpa Paananen työskentelee Päijät-Hämeen talous- ja velkaneuvojana Oikeusvirastossa. Tehtävään hän on siirtynyt pankki- ja finanssialalta. Puolet hänen työajastaan kuluu asiakastyössä, jossa hän auttaa velkaongelmaisia ihmisiä, puolet hänen työstään on ehkäisevää talousneuvontaa. Hän työskentelee erilaisten sidosryhmien kanssa, kuten koulut, oppilaitokset ja seurakunnat, ja tarjoaa koulutusta talousasioissa, jotta velkaongelma ei pääsisi syntymään.
Köyhyyden syyksi Päijät-Hämeen alueella Paananen näkee muun muassa 1990-luvun laman, jolloin alueelta poistui paljon nimenomaan ammattitason työpaikkoja. Työttömyysprosentti alueella on tälläkin hetkellä korkea eli 15,9 %. Päijät-Hämeen alueella myös maksuhäiriöitä on 8,6 % väestöstä, etenkin 20-29 -vuotiailla nuorilla. Häätöjä alueella on kolmanneksi eniten koko Suomessa.
Tilastojen syyksi Paananen mainitsee myös taloustietojen ja -taitojen puuttumisen. Taloustaidot omaksutaan kotona ennen seitsemättä ikävuotta. Paanasen mukaan normaalin talouskasvatuksen puuttuminen on kohtalokasta. Omalla toiminnalla voi vaikuttaa velkaantumiseen, merkitsevää eivät ole suuret tulot vaan pienet menot. Kuluttaminen täytyy suhteuttaa omaan tulotasoon, eli elää niin sanotusti ”suu säkkiä myöden”. Paanasen mukaan meillä vallitseekin ylikuluttamisen kulttuuri. Siinä missä ennen säästettiin, nykyään ilmaistaan itseä kuluttamalla. Elämä ei hänen mukaansa ole kuitenkaan glamouria, onnellisuutta tuovat pienet arjen hetket. Sosiaalisessa mediassa tuodaan esille vain onnistumisia.
Vaikka riittävät tulot usein rauhoittavat, on kuitenkin paljon asioita, joita ei saa rahalla. Paananen onkin huomannut, että yhteiskunnassa ollaan menossa tavallisten arjen arvojen kunnioittamiseen. Hyvin pienelläkin rahalla voi tehdä ikimuistoisia asioita, kuten metsäretken tai perheen yhteisen pizza-aterian.
Paananen toivoo, että voisi tehdä enemmän ennaltaehkäisevää työtä. Olisi paljon vaikuttavampaa kohdata esimerkiksi 200 opiskelijaa ja kertoa keinoja, miten välttää talouden karikot. Sen sijaan vastaanotolla kohdataan yksi vaikeuksiin joutunut nuori kerrallaan ja asiaa hoidetaan jälkijättöisesti. Tällöin asiat ovat usein jo umpisolmussa. Vastaanotolla hän kohtaa ihmisen aidosti ja kertoo suoraan tosiasiat ja vaihtoehtoja asian hoitamiseen. Usein asiakkaan tilanne voi selvitä jopa yhdellä yhteydenotolla.
Joskus ulosotto voi olla järkevin tapa lopettaa velkaantuminen. Köyhyyteen, ulosottoon ja konkursseihin liittyy meidän yhteiskunnassamme paljon tabuja ja myyttejä. Velkaantuminen ei kuitenkaan usein johdu ihmisen omasta syystä. Paanasen mukaan avun pyytämisessä ei ole mitään hävettävää. Hänen mukaansa laki velkajärjestelystä on onnistunut. Hän kuitenkin seuraa huolestuneesti hallituksen leikkauspäätöksiä. Hänelle hyvinvointiyhteiskunta tarkoittaa nimenomaan sitä, että heikoimmista pidetään huolta. Suomi on hänen mukaansa kuitenkin vielä hyvä maa elää ja asua.
Paananen kokee, että hänen työnsä on hyvin merkityksellistä. Hän auttaa ihmisiä saamaan uuden mahdollisuuden ja suunnan omalla tiellään. Hän auttaa ihmisiä voimaantumaan. Jokainen asiakas on hänelle arvokas. Usein velka on ollut asiakkaille synkkä pilvi ajatuksissa. Elämänkriisi voi tulla kenelle tahansa, ja harvoin tilanne jää yhteen kriisiin. Köyhyys ei välttämättä näy ulospäin, Paanasella käykin asiakkaita kaikista yhteiskuntaluokista ja ammattiryhmistä. Lisäksi taloudellisen köyhyyden sijaan ihmisen elämä voi olla henkisesti rikasta. Paananen kokee, että hänen työnsä on hyvin palkitsevaa, hän saa kohdata ihania ihmisiä ja saa heistä virtaa. Voimaa hän saa myös perhe-elämästä ja liikunnasta.
Henna Paasonen haastatteli Sirpa Paanasta 3.2.2025.
