Heinolan kirkko
Kesällä 2026 avoinna ke 3.6., 10.6., 17.6. klo 11–16. Ajalla 23.6.–8.8. kirkko on avoinna ti–la klo 11–16. Paikalla on opas. Jumalanpalvelukset sunnuntaisin klo 10.
Siltakatu 18, 18100 Heinola
03 859 2510
Kirkkoherranvirasto
Max 300 henkilöä
Esteettömyys
- Induktiosilmukka
- Lähes esteetön tila
- Pysäköinti
- Sydäniskuri
- WC
Tilan varustelu
- Kastemalja
- Piano/flyygeli
Varaus ja tiedustelut
Varaukset soittamalla kirkkoherranvirastoon.
03 859 2510
Kirkkoherranvirasto
Lisätietoja
Heinolan pääkirkko sijaitsee Siltakadun varrella kaupungin keskustassa.
Kirkko toimii tiekirkkona kesäisin.
Puinen kirkko valmistui vuonna 1811. Rakentaja on Matts Åkergren. Muodoltaan kirkko on niin sanottu oktagonkirkko eli kahdeksankulmainen pitkittäiskirkko. Teologinen selitys kirkon muodolle on, että kuusi kirkon kahdeksasta sivusta kuvaa Jumalan luomistyön kuutta työpäivää ja seitsemäs lepopäivää. Kahdeksas sivu kuvastaa iankaikkisuutta.
Istumapaikkoja kirkossa on noin 300.
Heinolan kirkon urut
Kirkon urut on valmistanut Kangasalan urkutehdas vuonna 1972 (opus 884 28/III m). Urut ovat mekaaniset ja niissä on 28 pillisarjaa eli äänikertaa ja kolme sormiota. Soivia pillejä on 1758. Äänikertasuunnittelu Asko Rautioaho, julkisivu Pentti Pelto, äänitys Pekka Vuori.
I OW Gedackt 8′, Salicional 8′, Principal 4′, Blockflöte 4′, Oktave 2′, Sifflöte 1 1/3′, Scharf 3x, Dulzian 8′, Tremolo.
Il HW Principal 8′, Rohrflöte 8′, Oktave 4′, Oktave 2′, Mixtur 3-4x, Trompete 8′, O-H, B-H.
III BW Holzgedackt 8′, Gedackt 4′, Nasat 2 2/3′, Waldflöte 2′, Terz 1 3/5′, Zimbel 2x, Regal 8′, Tremolo.
P Subbass 16′, Principal 8′, Gedackt 8′, Oktave 4′, Mixtur 3x, Fagott 16′, Oboe 4′, H-P, O-P, B-P.
Heinolan kirkon kellotapuli
Kirkosta puuttuvan tornin korvaa vieressä oleva klassismuotoinen kellotapuli. Se on arkkitehti Carl Ludvig Engelin piirtämä ja valmistui vuonna 1842. Tapuli on alkuperäisellä paikallaan alkuperäisen värisenä.
Kellotapuli siirtyi keväällä 2000 satelliittiaikaan. Kellon koneisto sähköistettiin ja automatisoitiin. Uusi tekniikka sovitettiin yhteen vanhan akseliston, kellotaulun ja viisariston kanssa.
Taidetta Heinolan kirkossa
Ristintie (Ristiltä otto). Alttaritaulu vasemmalla. Maalannut Hovimaalari R.W. Ekman (1808-1873). Valmistusvuosi 1863. Ylösnousemus. Alttaritaulu oikealla. Maalannut hovimaalari R.W. Ekman (1808-1873). Valmistusvuosi 1863.
Kirjassa Heinolan kaupungin historia s. 422 (Cederberg-Ojala 1948): Tauluille Ylösnousemus ja Ristintie (Ristiltä otto) pidettiin näyttely ennen kuin ne ripustettiin kirkkoon paikalleen, ja niitä sai tulla katsomaan pientä maksua vastaan. Järjestettiin myös seuranäytelmiä mm 7. ja 8. päivä, joiden tuloilla taulut maksettiin. Piirilääkäri tri F.Flodin antoi huoneensa tilaisuuksien pitopaikaksi ja muutenkin uhrasi aikaa ja vaivaa hankkeeseen. Vanhat alttaritaulut siirrettiin sakastiin. Vuonna 1925-1926 kirkon kunnostamisen yhteydessä Ylösnousemus -maalaus sijoitettiin alttaripöydän yläpuolelle, kun taas Ristintie -maalaus sijoitettiin kirkkosalin saarnatuolin puoleiselle sivuseinälle.
Talvisodan viimeisenä pommituspäivänä 13.2.1940 putosi kirkkoon vesikaton kautta palopommi, joka kyti alttarin luona, mutta ei sentään räjähtänyt. Savu ja noki kuitenkin vahingoittivat alttaritauluja ja ne kunnostettiin. Vuoden 1940 aikana korjattiin myös palopommin vauriot kirkon sisätiloissa ja näiden korjaustöiden yhteydessä Ekmanin molemmat maalaukset sijoitettiin alttariseinälle. Niiden väliin sijoitettiin koristetaiteilija Hannes Maliston tekemä kipsireliefi. Vuonna 1971 kirkon korjauksen yhteydessä kipsireliefi poistettiin ja taulut sijoitettiin lähemmäs toisiaan nykyisille paikoilleen.
Robert Wilhelm Ekman (1808–1873) oli merkittävä suomalaisen romanttisen muotokuvamaalauksen ja varhaisen kansallisromantiikan taidemaalari ja opettaja. Ekman syntyi Uudessakaupungissa säätyläisperheeseen. Vanhemmat kuolivat pojan ollessa kymmenvuotias ja perheen lapset sijoitettiin kasvatuskoteihin. Koulunkäynti oli heikkoa, eikä yliopisto-opintoihin ollut mahdollisuutta. Suomessa Ekman opiskeli ensin Gustaf Wilhelm Finnbergin johdolla, mutta taideopinnot kuljettivat hänet Fredrik-veljen kanssa Ruotsin kuninkaalliseen taideakatemiaan 1824. Opiskellessaan Ekman kiinnostui erityisesti kansanelämän kuvaamisesta. Hän valmistui taideakatemiasta 1836. Opinnoissaan hyvin menestynyt taiteilija sai suuren matkastipendin, jonka turvin työskenteli vuosia Ranskassa, Hollannissa ja Italiassa. Saadakseen apurahoja, hän haki Ruotsin kansalaisuutta. Palattuaan Tukholmaan Ekman sai agréen arvon eli hyväksyttiin akatemian jäseneksi vuonna 1844. Nimitykseen liittyi kuninkaallisen hovi- ja historiamaalarin arvonimi.
Turkuun Ekman palasi 1845, ja asuttuaan siellä kymmenen vuotta hän otti takaisin Suomen kansalaisuuden. Yhteistyössä maalarimestari Carl Gustaf Söderstrandin kanssa Ekman alkoi puuhata kuvataiteen opetusta ja 1846 perustettiinkin Turun piirustuskoulu, jonka johtajaopettajana hän teki merkittävän elämäntyön 1846–1873. Ekman sai Suomen taiteilijaseuran kunniajäsenyyden 1864. Hänen julkisia taideteoksiaan ovat mm. Turun tuomiokirkon freskomaalaus sekä yli 30 alttaritaulua.
Elämä on valo – valkoinen saarnastuolin kirjaliina. Aiheena risti, kasvu ja elämä. Elämän valo loistaa kaikissa tekstiileissä. Ristikuvio toistuu kasukoissa ja alttariliinoissa. Kaikissa kirkkotekstiileissä toistuu yhteinen pieni kultainen neliö. Kirkkotekstiilisarjaan kuuluvat stolat, kasukat, kirjaliinat ja alttariliinat. Kirkkotekstiilien suunnittelija tekstiilitaiteilija Tuulikki Kosonen.
Kutoja artenomi Oona Hölttä, 1997.
Vapahtajan syntymä. Lasimaalaus. K. B. Hof-Glasmalerei, F.X.Zettler, Saksa. Valmistusvuosi 1925. Kirkkosali.
Heinolan arkipäivää siunaavien käsien suojassa. Lasimaalaus. Karin Mascitti-Slotte. Valmistusvuosi 1963. Kirkkosali. Lahjoittaja Heinolan Faneeritehdas Zachariassen.
Kastepuu
Pasuunaa puhaltava enkeli. Veistos/puu/figuuri (2 kpl). Eino Räsänen. Valmistusvuosi 1940. Kirkonkuori.
