Kirkonkylän seurakuntatalo

Kirkkotie 2, 18300 Heinola

050 595 8878
Palveluemäntä kk

Max 300 henkilöä

Näytä sijainti kartalla

Esteettömyys

Esteetön tila
Esteetön WC
Lastenhoitohuone
Tilaa vaunuille

Tilan varustelu

Kahviastiasto
Keittiö
Piano/flyygeli
Pysäköinti
Ruokailuastiasto
Sydäniskuri
Valkokangas
Videotykki
WC
Äänentoistolaite

Varaus ja tiedustelut

Varaukset soittamalla kirkkoherranvirastoon.

03 859 2510
Kirkkoherranvirasto

heinolan.seurakunta@evl.fi

Lisätietoja

Heinolan pitäjänkirkon vieressä Kirkkotien toisella puolella on vuonna 1965 valmistunut seurakuntatalo, joka peruskorjattiin vuonna 2001. Tilassa pidetään tilaisuuksia, juhlia ja kokouksia.

Seurakuntatalossa on kaksi toimitilaa; yläsali (36 hlö) ja alasali (90 hlö), joita voi vuokrata yksityisiä tilaisuuksia varten sekä varata maksutta kirkollisia toimituksia varten.

Pitkät pöydät ja tuoleja. Pöydillä valkoiset liinat. Takaseinällä värikäs ryijy ja sivuseinillä ikkunoita. — Yläsali, kirkonkylän seurakuntatalo.

Pitkiä pöytiä tuoleineen seurakuntasalissa. Pöydillä valkoiset pöytäliinat. Takaseinällä värikäs ryijy ja sivuseinillä ikkunoita. — Yläsali, kirkonkylän seurakuntatalo.

Pöytiä ja tuoleja seurakuntasalissa. — Kirkonkylän seurakuntatalon alasali järjestettynä jumalanpalvelusta varten.

Aulassa naulakoita ja tuoleja sekä esiteteline. — Aula, kirkonkylän seurakuntatalo.

Seurakuntasali, jossa on valkoisilla liinoilla peitettyjä pöytiä sekä tuoleja riveissä. — Alasali, kirkonkylän seurakuntatalo.

Seurakuntasali, jossa on valkoisilla liinoilla peitettyjä pöytiä sekä tuoleja riveissä. Seinustalla flyygeli ja seinällä risti sekä isokokoinen taideteos. — Alasali, kirkonkylän seurakuntatalo.

Taidetta kirkonkylän seurakuntatalossa

Maalaus, joka esittää puista ristikirkkoa kesäisessä maisemassa. Etualalla kiviaitaa. — Maalaus Heinolan pitäjänkirkosta

Suureen kivitauluun on kaiverrettu kultaisin kirjaimin Heinolan maalaiskunnan sankarivainajien nimiä eli sodissa 1939-1945 kaatuneita. — Sankarivainajat taulu

Puusta tehty lukupulpetti. Lukupulpetin edessä roikkuu kuultokudos, jossa on ristikuvio. Takana näkyy maapallon muotoinen raudasta tehty lähetyskynttelikkö. — Lukupulpetti ja lähetyskynttelikkö

Kolmiosaisessa seinätekstiilissä on vaaleaa, ruskeaa ja vihreää sekä erilaisia kirkollisia symboleja kuten Raamattu, ehtoolliskalkki, rukoilevat ja kättelevät kädet, laiva vesillä ja kyyhkynen. — Seinätekstiili

Riitta-Maija Oksasen Taivaanranta-ryijyssä on abstrakteja kuvioita turkoosin, oranssin, vihreän ja valkoisen sävyissä. — Taivaanranta, ryijy. Riitta-Maija Oksanen 2002

Ruskean ja vihreän sävyinen ryijy, jonka aiheena on maanviljelys. — Ryijy

Suurikokoinen puinen risti. — Risti kirkonkylän seurakuntatalon alasalin seinällä

Anja Juurikkalan maalauksessa on kuvattu Johannes Kastaja, Jeesus, ihmisiä ja enkeleitä. — Johannes Kastaja ja Jeesus. Anja Juurikkala 1951.

Kuvanveistäjä Anja Juurikkala

Anja syntyi Heinolassa 7.4.1923 Kalle ja Aino Juurikkalan viidentenä lapsena. Kauppiaan kotona elettiin vaatimattomasti ja lapset kasvatettiin työhön, kuriin ja järjestykseen. Anja vietti suurimman osan lapsuuttaan Heinolan maalaiskunnassa perheen omistamalla maatilalla Koivistossa. Hän rakasti eläimiä ja oppi jopa lypsämään 7-vuotiaana. Koulunkäynti ei erityisesti Anjaa miellyttänyt ja sunnuntaisin, kun ei ollut töitä, nuori taiteilijanalku istuikin usein navetassa maalaten kuvia lehmistä. Vanhemmat eivät pitäneet Anjan kiinnostusta maalaamiseen kovinkaan tärkeänä ja hänelle ehdottiinkin mm. sairaanhoitajan tai opettajan opintoja, onnistumatta. Lopulta äiti vei tyttärensä Taideteollisen keskuskoulun pääsykokeisiin Helsinkiin ja sinne Anja pääsykokeiden perustella valittiinkin 1943.

Opiskelujen jälkeen Anja Juurikkala työskenteli Oy Arabia Ab:n taideteollisuusosastolla 1946-60. Työskentely Arabialla ei kuitenkaan tyydyttänyt ja Anja tunsi tarvetta kohentaa ammattitaitoaan. Hän ilmoittautui lukuvuodeksi 1951-52 Taideteollisuusopiston iltakurssille. Onni Ojan oppilaana hän maalasi suurikokoisen temperamaalauksen ”Johannes Kastaja ja Jeesus”, joka on Heinolan kirkonkylän seurakuntatalon alasalin seinällä. Vuonna 1960 Anja Juurikkala päätti pyrkiä kuvanveistolinjalle Taideakatemian kouluun, mutta hänet jätettiin valitsematta, koska pelättiin, ettei jo Arabialla uraa luonut keramiikkataiteilija ollut tosissaan. Sinnikäs Anja ei luovuttanut, vaan pyysi ja pääsikin professori Oskari Jauhiaisen yksityisoppilaaksi 1960. Opinnot sujuivat niin hyvin, että hänet hyväksyttiin 1961 varsinaiselle kuvanveistoluokalle. Viimeisenä opiskeluvuonna hän lähetti hakemuksen Accademia di Belle Arti di Breraan. Hänet hyväksyttiin ja koulun päätyttyä Anja Juurikkala lähti Milanoon, jossa opiskeli kuvanveistäjä Marino Marinin johdolla 1964-65.

Kaksi merkittävää uraa tehnyt monipuolinen ja lahjakas kuvanveistäjä Anja Juurikkala oli aina rehellinen ja uskollinen omalle tyylilleen. Mitalien ja pienoisveistosten lisäksi Anja Juurikkala on tehnyt myös julkisia veistoksia, joista suurin ja tunnetuin on Tulenkantaja, 1987 (Heinolan Lyseonmäen koulun piha).

Lähde: Sirpa Juuti: Anja Juurikkala, Heinolan kaupunginmuseon julkaisuja 26, 2016.